Rikosasioissa syyttäjien on todistettava syytetyn syyllisyysilman järkevää epäilystä.Cornell Law Schoolin lakitietoinstituuttisanoo, että "[t]tämä tarkoittaa, että syyttäjän on saatava valamiehistö vakuuttuneeksi siitä, ettei oikeudenkäynnissä esitettyjen todisteiden perusteella ole muuta järkevää selitystä."
Cornellin LII menee jopa askeleen pidemmälle kuvaillessaan epäilemättä standardia. "Toisin sanoen", se kirjoittaa, "valaistuimen on oltava käytännössä varma vastaajan syyllisyydestä voidakseen antaa syyllisen tuomion." Tämä on korkea rima kohdattava. Itse asiassa se on oikeusjärjestelmän korkein todistustaakka.
Vertailun vuoksi harkitse siviilioikeudellisissa asioissa sovellettavaa todistustaakkaa. Siviiliasiassa asianosaisen on todistettava kantansa todisteiden ylivoimalla, mikä tarkoittaa, että se on todennäköisempää kuin ei. Rikosasiassa ei kuitenkaan riittäisi todistamaan jotain todennäköisempää kuin ei tapahtunut.
Tämän suuren todistustaakan täyttämiseksi syyttäjien on esitettävä todisteet vastaajan syyllisyydestä. Jos ne eivät täytä standardia, vastaaja voi tehdä hylkäämishakemuksen. Syytetty väittää hakemuksessa, että "ei ole riittävästi todisteita" syyllistyneen tuomion tueksi.
Milloin tuomioistuin toteaa, että näyttöä ei ole riittävästi?
Rikosasiassa tuomioistuin katsoo riittämättömäksi todisteet, jos syyttäjä ei pysty täyttämään todistustaakkaansa. Ennen oikeudenkäyntiä vastaaja saattoi hylätä syytteet riittämättömien todisteiden perusteella. Vastaaja väittäisi tällaisessa aloitteessa, että kaikki syyttäjän todisteet, vaikka ne olisivat täysin totta, eivät riitä syyttäjän voittamiseen oikeudenkäynnissä.
Mutta kun oikeudenkäynti alkaa, tuomioistuin voi silti löytää riittämättömiä todisteita. Kuten Cornellin LII selittäätässä"Jos syyttäjä saa asiansa esille ja tuomari toteaa, että he eivät ole täyttäneet todistustaakkaansa, tuomari voi hylätä asian (jopa ennen kuin puolustaja on esittänyt puolensa) riittämättömien todisteiden vuoksi."
Itse asiassa jotkut puolustusasianajajat siirtyvät hylkäämään tapaukset riittämättömien todisteiden perusteella lähes jokaisessa oikeudenkäynnissä, johon he osallistuvat. He odottavat, kunnes syyttäjä on valmis esittämään todisteensa. Ja ennen kuin puolustus esittää omat todisteensa, he pyytävät tuomaria hylkäämään asian.
Voiko syyttäjä nostaa sinua uudelleen syytteen havaittuaan riittämättömiä todisteita?
EiViides muutossisältää kiellonkaksinkertainen vaara. Yksinkertaisemmin sanottuna viides muutos estää hallitusta viemästä sinua oikeuden eteen samojen syytösten vuoksi kahdesti. Jos tuomari hylkää syytteet riittämättömistä todisteista sen jälkeen, kun syyttäjä on esittänyt asiansa valamiehistölle, viidennen lisäyksen kaksoisvaaraa koskeva kielto pätee ja estää uuden oikeudenkäynnin.
Takeaway:
Rikosasioissa syyttäjien on todistettava vastaajan syyllisyys kiistattomasti. Tämä on suuri todistustaakka täytettävä. Jos syyttäjä ei pysty täyttämään sitä, vastaaja voi pyytää tuomioistuinta hylkäämään asian riittämättömien todisteiden vuoksi ennen kuin se viedään valamiehistön käsiteltäväksi.
FAQs
Mitä todistajalta vaaditaan oikeudenkäynnissä? ›
Todistajanvakuutus kuuluu seuraavasti: ”Minä N. N. lupaan ja vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta, että minä todistan ja kerron kaiken totuuden tässä asiassa siitä mitään salaamatta tai siihen mitään lisäämättä taikka sitä muuttamatta.” Todistajan tulee esittää kertomuksensa suullisesti.
Onko pakko todistaa oikeudessa? ›Rikoksen uhri voi olla oikeutettu vahingonkorvauksiin. Onko minun pakko todistaa esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä? Suomessa on yleinen todistamisvelvollisuus: jokainen, joka tietää asiasta jotain ja saa kutsun todistajaksi, on velvollinen saapumaan istuntoon ja kertomaan kaiken asiasta tietämänsä.
Miten kauan oikeudenkäynti kestää? ›Rikosasian pääkäsittely kestää tavallisimmissa asioissa enintään muutaman tunnin. Laajojen ja monimutkaisten asioiden käsittely saattaa kestää useita päiviä. Oikeudenkäynnissä asiat käsitellään suullisesti.
Mitä todistajalta kysytään? ›Ensimmäiseksi todistajalta kyselee kysymyksiä todistajan nimenneen osapuolen lakimies, sitten vastapuolen lakimies ja tarvittaessa myös tuomari. Suomalainen oikeudenkäynti on jopa tylsä tilaisuus. Siinä ei ole mitään pelättävää.
Mitä pukea oikeuteen? ›Vaikka lakimiehet pukeutuvat oikeudessa pukuun (ja oikeus käytännössä edellyttää tätä juristilta), pukeutumisvaatimukset eivät koske asianosaisia. Käytännössä oikeuteen kannattaa kuitenkin pukeutua siististi. Puku ei koskaan ole virhevalinta.
Onko oikeudessa pakko puhua? ›Todistajan on kerrottava totuudenmukaisesti kaikki mitä hän tietää ja muistaa tapahtuneesta. Rikoksen uhrin ei ole pakko kertoa tapahtumista, mutta jos hän kertoo, on puhuttava totta. Syytetyn ei tarvitse puhua totta, sillä kenenkään ei tarvitse todistaa itseään vastaan.
Onko rikoksen uhrin pakko mennä oikeuteen? ›On tavallista, että syyttäjä haluaa kuulla uhria tapahtumien kulusta ja vahinkojen laadusta ns. todistelutarkoituksessa, jolloin tuomioistuin kutsuu uhrin paikalle. Tällöin uhri kutsutaan paikalle sakon uhalla, kuten todistajatkin. Näin ollen paikalle on saavuttava, jos lääkärin toteama sairaus ei sitä estä.
Onko oikeudessa pakko olla asianajaja? ›Voinko saada asianajajan ja onko minun käytettävä asianajajaa? Vastaajalle ei ole pakko nimetä asianajajaa, ja vastaajalla on oikeus puolustaa itse itseään. Tuomioistuin nimeää vastaajalle oikeudenkäyntiavustajan, jos vastaajalla on tähän oikeus eikä hän ole vastustanut avustajan nimeämistä.
Kuka ei voi todistaa oikeudessa? ›Oikeudenkäymiskaaren (OK 17:14) mukaan lääkäri ei saa todistaa henkilön tai hänen perheensä terveydentilaa koskevasta arkaluonteisesta tiedosta tai muusta henkilön tai perheen salaisuudesta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon.
Voiko tuomita ilman todisteita? ›Rikostuomion edellytyksenä oikeudessa on, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Jos niin käy, juttu täytyy ratkaista syytetyn hyväksi. Kyse on syyttömyysolettamasta. Periaate on länsimaisen oikeusvaltion ytimessä: todistustaakka on aina syyttäjällä ja rikoksen uhrilla.
Onko syytetyn pakko mennä oikeuteen? ›
Pääsääntö on, että syytetyn on saavuttava oikeuden pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti. Tuomioistuin voi kuitenkin harkita, että syytetyn ei tarvitse saapua oikeuden istuntoon.
Pitääkö oikeudessa olla paikalla? ›Käräjäoikeus ilmoittaa haasteessa, tarvitseeko vastaajan saapua oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti paikalle. Asia voidaan käsitellä käräjäoikeuden istunnossa eli pääkäsittelyssä vastaajan läsnä olematta, mikäli vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen, esimerkiksi kun teko on tunnustettu esitutkinnassa.
Miksi kaikki rikokset eivät päädy oikeuteen? ›Se voi perustua esimerkiksi rikoksen vähäisyyteen, näytön puutteeseen tai rikos saattaa olla rikosasiana vanhentunut. Rikoksen uhrilla on mahdollisuus käyttää ns. toissijaista syyteoikeuttaan ja saattaa asia itse käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Tällöin uhrille syntyy myös isompi kustannusriski.
Kuka kelpaa todistajaksi? ›todistaja on täysi-ikäinen; todistaja ymmärtää todistamisen merkityksen, mikä tarkoittaa, että henkilö joka on edunvalvonnassa ei yleensä voi toimia todistajana; sekä todistaja ei ole esteellinen – esimerkiksi valtakirjan laatijan tai valtakirjassa mainitun valtuutetun lähipiiristä.
Ketä vastaan ei tarvitse todistaa? ›Todistamasta voi kieltäytyä, jos syytettynä on lähiomainen kuten nykyinen tai entinen aviopuoliso, kihlattu, vanhempi, lapsi, sisarus tai näiden puoliso. Esimerkiksi maanantaina Anneli Auerin poika kieltäytyi todistamasta Ulvilan surman käsittelyssä. Ammattietiikka voi myös estää kertomasta kaikkea tietämäänsä.
Milloin todistaja voidaan kuulla oikeudenkäynnissä puhelimitse? ›Oikeudenkäymiskaaren mukaan todistajaa on kuultava henkilökohtaisesti läsnä olevana pääkäsittelyssä. Todistajaa voidaan kuitenkin kuulla pääkäsittelyssä puhelimitse, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi, muun muassa silloin, jos todistaja ei sairauden vuoksi voi saapua pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti.