Munuaiset ja COVID-19
Lue täältä, miten munuaiset ja munuaispotilaat vaikuttavat.
Miksi munuaiset ovat niin tärkeitä?
Useimmat ihmiset tietävät, että munuaisten tärkein tehtävä on poistaa kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä kehosta. Nämä jätetuotteet ja ylimääräinen neste poistuvat virtsan kautta. Virtsan tuotantoon liittyy erittäin monimutkaisia erittymis- ja uudelleenabsorptiovaiheita. Tämä prosessi on välttämätön kehon kemikaalien vakaan tasapainon ylläpitämiseksi.
Munuaiset suorittavat kriittisen kehon suola-, kalium- ja happopitoisuuden säätelyn. Munuaiset tuottavat myös hormoneja, jotka vaikuttavat muiden elinten toimintaan. Esimerkiksi munuaisten tuottama hormoni stimuloi punasolujen tuotantoa. Muut munuaisten tuottamat hormonit auttavat säätelemään verenpainetta ja säätelemään kalsiumin aineenvaihduntaa.
Munuaiset ovat tehokkaita kemiallisia tehtaita, jotka suorittavat seuraavat toiminnot:
- poistaa kuona-aineita kehosta
- poistaa lääkkeet kehosta
- tasapainottaa kehon nesteitä
- vapauttaa verenpainetta sääteleviä hormoneja
- tuottaa aktiivisen D-vitamiinin muodon, joka edistää vahvoja, terveitä luita
- valvoa punasolujen tuotantoa
Alta löydät lisätietoja munuaisista ja niiden tärkeästä roolista kehosi toiminnan ylläpitämisessä.
- Missä munuaiset ovat ja miten ne toimivat?
- Munuaissairaus aiheuttaa
- Munuaissairauden diagnoosi
- Munuaissairauden hoito
- Munuaisten vajaatoiminnan hoito
- Mitkä ovat munuaissairauden varoitusmerkit?
Millainen munuaisterveytesi on?
Käytä online-opetussuunnitelmaamme saadaksesi yksilöllistä tietoa munuaissairaudesi vaiheesta.
Anna munuaisreitit
Missä munuaiset ovat ja miten ne toimivat?
Kaksi munuaista, joista kumpikin on suunnilleen nyrkin kokoinen, sijaitsevat selkärangan kummallakin puolella rintakehän alimmalla tasolla. Jokainen munuainen sisältää jopa miljoona toimivaa yksikköä, joita kutsutaan nefroneiksi. Nefroni koostuu pienten verisuonten suodatusyksiköstä, jota kutsutaan glomerulukseksi, joka on kiinnitetty tubulukseen. Kun veri tulee glomerulukseen, se suodatetaan ja jäljelle jäänyt neste kulkee tubulusta pitkin. Putkessa kemikaaleja ja vettä joko lisätään tai poistetaan tähän suodatettuun nesteeseen kehon tarpeiden mukaan. Lopputuotteena on erittämämme virtsa.
Munuaiset suorittavat elämää ylläpitävän työnsä suodattaen ja palauttaen verenkiertoon noin 200 litraa nestettä 24 tunnin välein. Noin kaksi litraa poistuu kehosta virtsan muodossa, ja noin 198 litraa saadaan talteen. Erittämämme virtsa on säilynyt virtsarakossa 1–8 tuntia.
Mitkä ovat joitain kroonisen munuaissairauden syitä?
Krooninen munuaissairaus määritellään jonkin tyyppiseksi munuaisten poikkeavuudeksi tai "markkeriksi", kuten proteiiniksi virtsassa ja munuaisten vajaatoiminnaksi kolmen kuukauden ajan tai kauemmin.
Krooniselle munuaissairaudelle on monia syitä. Munuaisiin voivat vaikuttaa sairaudet, kuten diabetes ja korkea verenpaine. Jotkut munuaissairaudet ovat perinnöllisiä (perheissä).
Toiset ovat synnynnäisiä; toisin sanoen yksilöillä voi syntyä poikkeavuus, joka voi vaikuttaa heidän munuaisiinsa. Seuraavassa on joitain yleisimmistä munuaisvaurioiden tyypeistä ja syistä.
Diabetes on sairaus, jossa elimistö ei tuota tarpeeksi insuliinia tai ei pysty käyttämään normaaleja insuliinimääriä kunnolla. Tämä johtaa korkeaan verensokeritasoon, mikä voi aiheuttaa ongelmia monissa kehon osissa. Diabetes on tärkein munuaissairauden aiheuttaja.
Korkea verenpaine (tunnetaan myös nimellä hypertensio) on toinen yleinen munuaissairauden ja muiden komplikaatioiden, kuten sydänkohtausten ja aivohalvausten, syy. Korkea verenpaine ilmenee, kun veren voima valtimoiden seinämiä vasten kasvaa. Kun korkea verenpaine on hallinnassa, komplikaatioiden, kuten kroonisen munuaissairauden, riski pienenee.
Glomerulonefriitti on sairaus, joka aiheuttaa munuaisten pienten suodatusyksiköiden, joita kutsutaan glomeruluiksi, tulehdusta. Glomerulonefriitti voi ilmaantua äkillisesti, esimerkiksi kurkkutulehduksen jälkeen, ja henkilö voi parantua uudelleen.https://www.kidney.org/sites/default/files/how_your_kidneys_work-bosnian_1.pdfSairaus voi kuitenkin kehittyä hitaasti useiden vuosien aikana ja se voi aiheuttaa progressiivista munuaisten toiminnan menetystä.
Munuaisten polykystinen sairaus on yleisin perinnöllinen munuaissairaus. Sille on ominaista munuaiskystien muodostuminen, jotka suurenevat ajan myötä ja voivat aiheuttaa vakavia munuaisvaurioita ja jopa munuaisten vajaatoimintaa. Muita munuaisiin vaikuttavia perinnöllisiä sairauksia ovat Alportin oireyhtymä, primaarinen hyperoksaluria ja kystinuria.
Munuaiskivet ovat hyvin yleisiä, ja ohittaessaan ne voivat aiheuttaa voimakasta selkä- ja kylkikipua. Munuaiskiville on monia mahdollisia syitä, mukaan lukien perinnöllinen sairaus, joka aiheuttaa liian suuren kalsiumin imeytymisen ruoasta ja virtsatietulehduksista tai tukkeista. Joskus lääkkeet ja ruokavalio voivat auttaa estämään toistuvaa kiven muodostumista. Tapauksissa, joissa kivet ovat liian suuria kulkeutumaan, voidaan tehdä hoitoja kivien poistamiseksi tai niiden hajottamiseksi pieniksi paloiksi, jotka voivat kulkeutua kehosta.
Virtsatietulehduksia esiintyy, kun bakteerit pääsevät virtsateihin ja aiheuttavat oireita, kuten kipua ja/tai polttamista virtsatessa ja tiheämpää virtsaamistarvetta. Nämä infektiot vaikuttavat useimmiten virtsarakkoon, mutta joskus ne leviävät munuaisiin ja voivat aiheuttaa kuumetta ja kipua selässäsi.
Synnynnäiset sairaudet voivat vaikuttaa myös munuaisiin. Näihin liittyy yleensä jokin virtsateissä esiintyvä ongelma, kun vauva kehittyy äitinsä kohdussa. Yksi yleisimmistä tapahtuu, kun virtsarakon ja virtsanjohtimen (virtsaputken) välinen venttiilimäinen mekanismi ei toimi kunnolla ja päästää virtsan takaisin (refluksi) munuaisiin aiheuttaen infektioita ja mahdollista munuaisvaurioita.
Myös lääkkeet ja myrkyt voivat aiheuttaa munuaisongelmia. Suurten reseptivapaiden kipulääkemäärien pitkäaikainen käyttö voi olla haitallista munuaisille. Tietyt muut lääkkeet, toksiinit, torjunta-aineet ja "katulääkkeet", kuten heroiini ja crack, voivat myös aiheuttaa munuaisvaurioita
Miten krooninen munuaissairaus havaitaan?
Kroonisen munuaissairauden varhainen havaitseminen ja hoito ovat avaimia, jotta munuaistauti ei etenisi munuaisten vajaatoimintaan. Joitakin yksinkertaisia testejä voidaan tehdä varhaisen munuaissairauden havaitsemiseksi. He ovat:
- Testi proteiinin varalta virtsassa.Albumiinin ja kreatiniinin välinen suhde (ACR) arvioi virtsassasi olevan albumiinin määrän.Liiallinen proteiinimäärä virtsassa voi tarkoittaa, että munuaisesi suodatinyksiköt ovat vaurioituneet taudista. Yksi positiivinen tulos voi johtua kuumeesta tai raskaasta harjoituksesta, joten lääkärisi haluaa vahvistaa testin useiden viikkojen ajan.
- Veren kreatiniinitesti. Lääkärisi tulee käyttää tuloksiasi, ikääsi, rotuasi, sukupuoltasi ja muita tekijöitäsi laskeakseen glomerulussuodatusnopeuttasi (GFR). GFR kertoo, kuinka paljon munuaistoimintaa sinulla on. Päästäksesi GFR-laskuriin,Klikkaa tästä.
On erityisen tärkeää, että ihmiset, joilla on suurentunut riski sairastua krooniseen munuaissairauteen, saavat nämä testit. Sinulla voi olla lisääntynyt munuaissairauden riski, jos:
- ovat vanhempia
- on diabetes
- on korkea verenpaine
- perheenjäsenellä on krooninen munuaissairaus
- ovat afroamerikkalainen, latinalaisamerikkalainen, aasialainen ja Tyynenmeren saari tai Amerikan intiaani.
Jos kuulut johonkin näistä ryhmistä tai epäilet, että sinulla on lisääntynyt munuaissairauden riski, kysy lääkäriltäsi testin tekemisestä.
Voidaanko munuaistautia hoitaa menestyksekkäästi?
Monia munuaissairauksia voidaan hoitaa menestyksekkäästi. Diabeteksen ja korkean verenpaineen kaltaisten sairauksien huolellinen hallinta voi auttaa estämään munuaissairauksia tai estämään sen pahenemisen. Munuaiskivet ja virtsatietulehdukset voidaan yleensä hoitaa menestyksekkäästi. Valitettavasti joidenkin munuaissairauksien tarkat syyt ovat edelleen tuntemattomia, eikä niille ole vielä saatavilla erityisiä hoitoja. Joskus krooninen munuaissairaus voi edetä munuaisten vajaatoiminnaksi, mikä vaatii dialyysiä tai munuaisensiirtoa. Korkean verenpaineen hoito erityisillä lääkkeillä, joita kutsutaan angiotensiinikonvertaasin (ACE) estäjiksi, auttaa usein hidastamaan kroonisen munuaissairauden etenemistä. Paljon tutkimusta tehdään tehokkaamman hoidon löytämiseksi kaikkiin kroonista munuaissairautta aiheuttaviin sairauksiin.
Miten munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan?
Munuaisten vajaatoimintaa voidaan hoitaa hemodialyysillä, peritoneaalidialyysillä tai munuaisensiirrolla. Hemodialyysihoito (keinomunuainen) voidaan suorittaa dialyysiyksikössä tai kotona. Hemodialyysihoitoja tehdään yleensä kolme kertaa viikossa. Peritoneaalidialyysi tehdään yleensä päivittäin kotona. Jatkuva pyöräily peritoneaalidialyysi vaatii koneen käyttöä, kun taas jatkuva ambulatorinen peritoneaalidialyysi ei. Munuaisasiantuntija voi selittää eri lähestymistavat ja auttaa yksittäisiä potilaita tekemään parhaat hoitovaihtoehdot itselleen ja perheelleen.
Munuaisensiirtojen onnistumisprosentti on korkea. Munuainen voi olla peräisin joltakin kuolleelta tai elävältä luovuttajalta, joka voi olla sukulainen, ystävä tai mahdollisesti muukalainen, joka luovuttaa munuaisen kenelle tahansa siirtoa tarvitsevalle.
Mitkä ovat munuaistaudin varoitusmerkit?
Munuaissairaus vaikuttaa yleensä molempiin munuaisiin. Jos sairaus vahingoittaa vakavasti munuaisten kykyä suodattaa verta, elimistöön voi kertyä kuona-aineita ja ylimääräistä nestettä. Vaikka monet munuaissairauden muodot aiheuttavat oireita vasta taudin myöhäisessä vaiheessa, munuaissairaudesta on kuusi varoitusmerkkiä:
- Korkea verenpaine.
- Veri ja/tai proteiini virtsassa.
- Kreatiniini- ja veren ureatyppi (BUN) -veritesti normaalin alueen ulkopuolella. BUN ja kreatiniini ovat jätettä, joka kerääntyy vereesi, kun munuaistoimintasi heikkenee.
- GFR (glomerulussuodatusnopeus) on alle 60.GFR on munuaisten toiminnan mitta.
- Useampi virtsaaminen, erityisesti yöllä; vaikea tai kivulias virtsaaminen.
- Turvotus silmien ympärillä, käsien ja jalkojen turvotus.
Lataa NKF:n tietolehti useilla kielillä: Kuinka munuaisesi toimivat
- Lataa NKF:n tietolomake:arabialainen
- Lataa NKF:n tietolomake:bosnialainen
- Lataa NKF:n tietolomake:burmalainen
- Lataa NKF:n tietolomake:From
- Lataa NKF:n tietolomake:Englanti
- Lataa NKF:n tietolomake:farsi
- Lataa NKF:n tietolomake:Kinyarwanda
- Lataa NKF:n tietolomake:Nepali
- Lataa NKF:n tietolomake:pashto
- Lataa NKF:n tietolomake:somali
- Lataa NKF:n tietolomake:Espanja
- Lataa NKF:n tietolomake:swahili
- Lataa NKF:n tietolomake:vietnam
FAQs
Kuinka munuaiset toimivat? ›
Munuaiset poistavat elimistöstä ylimääräisen nesteen ja säätelevät suola- ja happo-emästasapainoa. Nesteen mukana poistuu siihen liuenneita kuona-aineita. Munuaiset erittävät myös verenpaineen säätelyyn osallistuvia hormoneita ja osallistuvat kalsiumtasapainon säätelyyn tuottamalla aktiivista D-vitamiinia.
Mistä tietää ettei munuaiset toimi? ›Munuaisten vajaatoiminnan oireet
Kun vajaatoiminta on pitkälle edennyt, yleisimpiä oireita ovat väsymys, suorituskyvyn lasku, suonenvedot, levottomat jalat ja turvotus. Vajaatoiminnan myöhäisiä oireita ovat ihon kutina, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja painonlasku.
Jos munuaiset lakkaavat toimimasta, menehtyy ihminen ilman dialyysihoitoa. Munuaisten vajaatoiminta todetaan tavallisesti verikokeella, joka mittaa veren kreatiniinin ja glomerulussuodosnopeuden (GFR).
Miten munuaisten toimintaa tutkitaan? ›Munuaisten toimintaa voidaan tutkia mittaamalla verestä aineita, jotka erittyvät munuaisten kautta pois. Jos erittyminen on tilapäisen syyn tai munuaistaudin vuoksi häiriintynyt, aineen määrä veressä suurenee. Yleisimmin laboratoriotutkimuksena käytetään kreatiniinia.
Mikä vaikuttaa munuaisten toimintaan? ›Verenpainetauti, ylipaino ja diabetes rasittavat munuaisia ja altistavat ne vauriolle. Toisaalta kohonneen verenpaineen hoito, diabeteksen hyvä hoitotasapaino ja veren rasvahäiriöiden hoito suojaavat munuaisia. Liiallista tulehduskipulääkkeiden käyttöä tulee välttää. Älä käytä toiselle henkilölle määrättyjä lääkkeitä.
Mikä vitamiini auttaa munuaisiin? ›Vitamiinit, kivennäisaineet, kalsium
Lisäravinteiden tai luontaistuotteiden käyttöä ei munuaisten vajaatoimintaa sairastavalle lähtökohtaisesti suositella, mutta monivitamiinivalmistetta, joka ei sisällä A- tai E-vitamiinia, voidaan tarvittaessa käyttää (7).
Akuutin munuaisten vajaatoiminnan syyt
Nestehukka tai liian matala verenpaine voivat johtaa munuaisiin tulevan verenkierron vähenemiseen ja munuaistoiminnan huononemiseen. Taustalla voi olla oksentelu, ripuli, kuumeilu, verenvuoto, vakava infektio, leikkaus tai sydämen vajaatoiminta.
Suojaava vaikutus tulisi uuden tutkimuksen mukaan loppuvaiheen munuaissairautta vastaan. Loppuvaiheen munuaistauti on munuaistaudin vakavin muoto, joka ilman dialyysihoitoa johtaa kuolemaan. Kahvi on jo aiemmin yhdistetty myös parempaan munuaisten toimintakykyyn.
Mitä Munuaispotilas ei saa syödä? ›Eläinkunnan tuotteista saa runsaasti proteiinia, josta syntyvää ureaa sairaat munuaiset eivät poista enää tehokkaasti. Siksi lihan, kalan, kanan, kananmunien ja maitotuotteiden määrä päivittäin on hyvä pitää kohtuullisena.
Mikä tehostaa munuaisten toimintaa? ›Liikunta, vähäsuolainen ruokavalio ja tupakoimattomuus ehkäisevät verenpainetautia, ylipainoa ja diabetesta. Kohonneen verenpaineen, diabeteksen ja veren rasvahäiriöiden hyvä hoito suojaavat munuaisia. Ikääntyneiden ja jo munuaissairauteen sairastuneiden tulee olla tarkka esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden käytössä.
Voiko selkäkipu johtua munuaisista? ›
Joihinkin äkillisesti ilmaantuviin munuaistauteihin, kuten myyräkuumeeseen tai munuaistasoiseen virtsatieinfektioon (pyelonefriittiin) liittyy useinkin selkäkipua munuaisten seudussa, mutta sen sijaan kroonisen munuaistaudin yhteydessä selkäkipua ei yleensä esiinny.
Voiko munuaisten vajaatoiminta parantua? ›Huomaamatta alkanutta ja pahenevaa munuaisten vajaatoimintaa on usein vaikeaa parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa.
Missä munuaisten kipu tuntuu? ›Voimakas kipu (munuaiskoliikki)
Kyseessä on terävä kipu lanteessa ja kyljessä (kehon sivuosa rintakehästä lantioon). Jos kivi ei ole munuaisessa, vaan virtsanjohtimessa, saatat tuntea kipua nivusissa tai reisissä. Miehet voivat tuntea kipua myös kiveksissä (kuva 2).
Diureetteja, munuaisten kautta kehoa puhdistavia rohtokasveja ovat muun muassa koivun, nokkosen, persiljan ja voikukan lehdet, juolavehnän juuret, kultapiisku, peltokorte, siankärsämön lehdet ja kukat ja sekä katajan marjat. Siankärsämön lehtiä voi lisätä yrttiteehen ja pieninä määrinä mausteeksi salaattiin ja ruokaan.
Mikä särkylääke ei rasita munuaisia? ›Munuaispotilaan hoidossa on vältettävä tulehduskipulääkkeitä, koska ne voivat heikentää entisestään munuaisten toimintaa entisestään. Parasetamoli sopii lievän kivun hoitoon. Vaikeaan kipuun käytetään opioideja. Kipua voidaan lievittää myös puudutuksilla.
Mikä sairaus tuhoaa munuaiset? ›Krooninen eli pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta etenee yleensä hitaasti. Sen tavallisempia aiheuttajia ovat diabetes, munuaiskerästulehdukset, perinnölliset sairaudet ja valtimokovettumatauti.
Mikä on loppuvaiheen munuaistauti? ›Munuaistaudin luokittelu tapahtuu eGFR:n avulla. Jos eGFR on alle 60 ml/min, voidaan puhua munuaisten vajaatoiminnasta. Munuaistauti on vaikea-asteinen, kun GFR on alle 30 ml/min. Loppuvaiheen munuaistaudissa GFR on alle 15 ml/min, ja tuolloin aletaan jo harkita dialyysihoitojen tarvetta.
Miten munuaisten vajaatoiminta näkyy? ›Munuaissairaus voidaan havaita sattumalta esimerkiksi työterveystarkastuksessa, jos virtsasta löytyy valkuaista tai punasoluja. Verinäytteestä mitattu kohonnut kreatiniiniarvo kertoo munuaissairaudesta. Munuaisten vajaatoiminnan etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla, ravitsemushoidolla ja elintavoilla.
Miten munuaistulehdus oireilee? ›Munuaistulehdus eli nefriitti on yhden tai kummankin munuaisen tulehdus. Sen tavallisimmat ensioireet ovat värinmuutokset ja veren esiintyminen virtsassa (hematuria). Muita oireita ovat pahoinvointi ja väsymys. Munuaistulehdus pysyy täysin oireettomana 50 % tapauksista.