Elintärkeät elimet (2023)

Johdanto[muokata|muokkaa lähdettä]

Ihmiskehossa on viisi elintä, joita pidetään elintärkeinä selviytymiselle. He ovat

• Sydän: sijaitsee keskellä rinnassa, ja sen tehtävänä on pitäävertavirtaa kehon läpi. Veri kuljettaa soluihin tarvitsemiaan aineita ja kuljettaa myös jätteitä soluista.
• Aivot: sijaitsee päässä ja toimii kehon ohjauskeskuksena. Se on kaikkien ajatusten paikka,muistoja, havaintoja ja tunteita.
• Munuainen: Kaksi munuaista sijaitsevat vatsan takaosassa vartalon kummallakin puolella. Niiden tehtävänä on suodattaa verta ja muodostaavirtsa, joka erittyy elimistöstä.
• Maksa: sijaitsee vatsan oikealla puolella. Sillä on monia tehtäviä, mukaan lukien veren suodatus, ruoansulatukseen tarvittavan sapen erittäminen ja veren hyytymiseen tarvittavien proteiinien tuottaminen.
• Keuhkot: sijaitsevat molemmin puolin rinnan yläosaa. Niiden päätehtävä on vaihtaa happea ja hiilidioksidia veren kanssa.

Jos jokin viidestä elintärkeästä elimestä lakkaa toimimasta, organismin kuolema on välitön ilman lääketieteellistä väliintuloa.^[1]

Elimet[muokata|muokkaa lähdettä]

Elin on itsenäinen kudosryhmä, joka suorittaa tietyn toiminnon kehossa. Kehon elimet on ryhmitelty elinjärjestelmiin niiden suorittamien toimintojen perusteella. Ihmisellä on 11 eri elinjärjestelmää.

1. kasvaimia(iho, hiukset, kynnet)
2. Luuranko (luut)
3. lihaksikas (sileä, sydän- jaluustolihakset)
4. Verenkierto(sydän, valtimot, suonet)
5. Hengitys(keuhkot, pallea, kurkunpää)
6. Ruoansulatuskanava (vatsa, suolet, maksa)
7. Virtsatie (munuaiset, virtsaputket, virtsarakko)
8. Immuuni(imusolmukkeetsolmut,luuydintä, kateenkorva)
9. Hermostunut(aivot, selkäydin, hermot)
10. Endokriininen(aivolisäke, kilpirauhanen, lisämunuaiset)
11. Lisääntymiskyky (penis, emätin, eturauhanen, kohtu)^[2]

Monijärjestelmäelinten vajaatoiminta[muokata|muokkaa lähdettä]

Useimmiten kohdataan monijärjestelmäelinten vajaatoimintatehohoitovaativat usein monialaista lähestymistapaa johtamiseen. Yhä useammin tunnustetaan, että elinten vajaatoimintaa ei ole olemassa eristyksissä, vaan pikemminkin seurausta muiden elinten toimintahäiriöistä ja niillä on vaikutusta hemodynaamisten, neurohormonaalisten jasolujen signalointipalautemekanismit, vuorovaikutus, jota on kutsuttu elinten ristipuheeksi. Yleisiä esimerkkejä tästä elinjärjestelmien välisestä suhteesta ovat sydän-, maksa- ja keuhko-munuaisoireyhtymät, joilla kullakin on merkittävä vaikutus yksittäisten elinten toipumisen todennäköisyyteen ja yleiseen ennusteeseen.^[3]

Viitteet[muokata|muokkaa lähdettä]